VALO
synt. noin 1.6.2006
Valo on valkomusta huliviliuros (kastraatti), peloton jokapaikanhöylä jonka mielestä maailman parasta ovat kissanraksut, juokseminen, Nukan pureminen kurkusta ja kaivautuminen mitä yllättävimpiin paikkoihin täkkivuoresta paperipussiin.
Valo on aito navettakissanpoika, joka saapui venyttämään pinnaani vallan pienenä penikkana alkusyksyllä 2006, samaan aikaan Nukan kanssa. Valdella on kuuluva kurlausnau'unta eikä hän arastele käyttää ääntään kun jokin juttu ei herraa miellytä. Valo viihtyy parhaiten tarkkailuasemissa, tykkää kyhnytyksistä vaikka ei sylikissa olekaan, ja on aina valmis tunkeutumaan vieraiden laukkuihin tai kenkiin sekä ylipäätään kaikkiin paikkoihin joihin viisikiloisen kissapojan ei nyt ihan välttämättä tarvitsisi mennä. Valo ulkoilee välillä valjaissa, mutta ulkoreissut päättyvät usein ruohoövereihin ja oksennukseen, joten elo on usein sopuisinta ihan vain sisätiloissa.
Valo on hyödyllinen kapistus kärpästentappopuuhissa - mitä paksumpi, sitä muhevampi, tuntuu Valo ajattelevan. Valden voi löytää nukkumasta naama peruslukemilla oudoistakin paikoista, kuten keittiön ehdottomasti kielletyltä työtasolta kahvinkeittimen takaa. Kummasti ne talon säännöt tuppaavat tältä kaverilta unohtumaan!
NUKA
synt. noin 1.6.2006
Nuka on Valon täydellinen vastakohta. Nuka on pieni, musta ja pitkäkarvainen leikattu tyttökissa (tämän huushollin ensimmäinen ja viimeinen naaraspuolinen elukka!), ujo ja vieraita kohtaan erittäin varautunut, täydellinen kotirotta jonka mielestä kotoa ei tarvitsisi poistua ikinä eikä kenenkään oikeastaan tarvitsisi koskaan edes käydä meillä kylässä. Nuuken elämä lähti käyntiin hieman väärillä raiteilla, kun emokissa hukkasi Nukan kesken pesänsiirtopuuhan ja Nuka-polo adoptoitiin Valon kanssa samaan pentueeseen. Jo pentukopassa Nuka oli se jonka päälle kaikki istuivat, ja kun tapanani on keräillä noita päähänpotkittuja eläimiä, niin Nukahan se sieltä minulle tuli.
Nuka ei hallitse nau'unnan jaloa taitoa, vaan sillä on uniikki kähisevä juttutyyli. Nuka on äärimmäisen stressiherkkä ja se ilmaisee epämukavuutensa varsin selvällä tavalla - pissimällä minne sattuu. Nuka on onnellisimmillaan, kun arki rullaa joka päivä suunnilleen samalla tavalla, kukaan ei käy kylässä eikä varsinkaan hän joudu kuljetuslaatikkoon ja pois kotoa. Edes ulkona valjaissa Nuka ei viihdy, vaan saa ennemmin tai myöhemmin hysteerisen kumipallokohtauksen jonka jälkeen kissaneiti on pakko viedä sisälle.
Nuka viihtyy sohvan käsinojalla tutun ihmisen olkapään tuntumassa ja nukkuu mielellään tyynyn vieressä, niin kuin prinsessat konsanaan.
