Tänään juhlistimme Boriksen 7 kk syntymäpäivää.
Strategiset mitat ovat
korkeus n. 68 cm
paino 40,4 kg (no nysse sit painaa yli sen neljäkymmentä)
Käytiin tyttölässä metsälenkillä ja Boris sai tyypilliseen tapaan metsä-, pelto- ja pihahepuleita. Venla-tyttönen ei ikäväksemme enää tahdo lenkkeillä meidän kanssa: Boriksesta on tullut niin iso ja raisu, että Venla pelkää sitä ja menee mieluummin sisälle tai jonnekin piiloon, kun Boris saapuu. Kurjaa. Toisaalta ymmärrettävää, 40 kg elopainoa, pähkinän kokoiset aivot ja turbovaihde kiinni hirttäneenä eivät ole kovin hyvä yhdistelmä, varsinkin kun kaveri on puolet pienempi, muutenkin arka narttu. Ehkä Boris tuosta vähän tyyntyy jossain vaiheessa ja Venla uskaltaa taas tutustua siihen.
Boris tarvitsisi oman kokoluokkansa leikkiseuraa, jonkun joka jaksaa painaa menemään ja suostuu painimaan. Mistäköhän me sellainen löydettäisiin?
Minäkö liian raisu? En!
Koirakoulu jäi joulutauolle. Hyvillä mielin treenaillaan kuukauden päivät keskenämme ja palaamme sitten taas tammikuussa oppiin. Viimeisellä kerralla Boris hoksasi (ja minä!) täyskäännöksen idean, joten sitä siis hiomaan. Lisäksi paikallaanmakuu alkais olla kova juttu oppia, varsinkin kun Boris menee nykyään tosi innokkaasti maahan ja malttaa jopa vähän viipyä siellä.
Pikkupiraija
Boris on kehittänyt itselleen jääpala-addiktion. Se hyppii ojissa ja lätäköissä niin kauan että saa jään rikki, sitten se kahmaisee jääpalan suuhunsa ja kantaa sitä kuin suurta aarretta mukanaan. Pitkään! Tosin välillä parasta on vain hakea niitä jääpaloja ojasta, tuoda ne näytille ja painua samantien etsimään uutta.
Saa kyhnyttää
Kas jänis
^Borikselle piti hankkia uusi, isompi jänislelu kun se söi vanhan jänislelun pyllyn rikki ja kaivoi sieltä hernepussitäytteet. Hyvin kulkee mukana tuo uusikin, sitä on kiva heitellä ja retuuttaa. Eräänä iltana Boris jopa osasi tuoda sen näytille kun kysyin, missä jänis on.
Ole hyvä
Tässä vielä Boriksen terveiset:
Kaikki kivat tytöt, saa tekstailla. Olethan ronski ja väsymätön, niin minäkin olen!
