Eilen oltiin taas näyttäytymässä ihosairauseläinlääkäri Hanna Arimaalle. Tylyjä terveisiä: bakteeritulehdus on parantunut ok, antibiootit pois, mutta nyt siellä tassuissa kukkii hiiva, joten hiivalääkitys tilalle.
Käytiin pitkä ja antoisa keskustelu mm. allergioista, niiden testaamisesta ja syistä jotka voivat johtaa Boriksen oireiluun. Oirekierre on vaikea katkaista, kuten on tässä viimeisen puolen vuoden - vuoden aikana huomattu. Kyse on sekä hiivan (malassezia) että bakteeritulehduksen (stafylokokki) kohdalla ollut elimistön omista soluista, jotka jostain syystä ovat paikallisesti riehaantuneet. Bakteeritulehduksen nujertaminen pitkällä ab-kuurilla aiheutti nyt hiivan roihahtamisen. Yksi tekijä johtaa toiseen, ja kun toista hoitaa niin aiheuttaa toista. Lääkäriltä sain vahvistuksen omille pohdinnoilleni allergiatestaamisen suhteen, eli Borista ei tulla testaamaan ruoka-aineiden osalta, enkä näe tällä hetkellä tarvetta testata muitakaan. Varmin tapa allergian määrittämiseen on pitkä ja täysin absoluuttinen eliminaatiodieetti sellaisilla ruoka-aineilla, joita koira ei ole koskaan ennen syönyt. Katsotaan, täytyykö siihen ruveta.
Oma olo alkaa olla jo aika turta näiden uutisten kanssa. Eipä siihen ole paljon muuta lisättävää.
Eläinlääkärillä sattui taas yksi "ilahduttava" koirakohtaaminen, kun jo vuoroaan odotellessa suu vaahdossa rähjännyt airedalenterrieri ykskaks tupsahti vastaanottohuoneesta ilman omistajaansa odotusaulaan ja ampui suoraan Boriksen iholle. Olin onneksi ehtinyt reagoida sen verran, että näin kahvan kääntyvän alaspäin, ja sitten koira jo oli siinä. Vedin Boriksen pään napaani vasten ja peruutin sitä vauhdilla taaksepäin, ja sain kiilattua itseni Boriksen ja räyhäävän airiksen väliin. Omistajan selitys asiaan oli: "En muistanut että olitte siellä." Klinikan hoitajatkin kommentoivat siihen aika kärkkäästi, että niin, yleensä eläinlääkäriasemalla tuppaa olemaan muitakin asiakkaita. Omistaja oli siis päästänyt vieraskoiraaggressiivisen räyhääjän vaan vapaana odotusaulaan... Järjen riemuvoittoja!
