Kotipihalla Boris ei voi käydä pissalla koska on märkää ja iljettävää, lenkeillä sitä joutuu hetkittäin vetämään perässä tai tuuppimaan jaloista pois kun se taitaa kuvitella, että minun jalanjäljissäni olisi jotenkin kuivempaa kävellä. Mutta kun se pääsee irti metsään, ei märkyys haittaa lainkaan!
Käytiin käveleskelemässä Bellan seurassa. Vanharouva kuljeskeli omaan tahtiinsa ja Boris painoi menemään kuin heikkopäinen:
Metsäkone oli käynyt karsimassa ojanvierustan puita ja pellolla risteili mukavia uria. Meille ihmisille niissä oli vielä turhan märkää ja raskasta kulkea, mutta Boriksella lähti vallan mopo käsistä ja se juoksutti itse itseään.
Ei sillä, ymmärrän kyllä Borista oikein hyvin. Täällä kaupungissa kadut ovat aivan karmaisevassa kunnossa, täynnä terävää sepeliä, mustaa katupölyliejua ja erinäisten kiinteysasteiden koiranpaskaa. Mieluummin minäkin kävelen metsässä!
On siinä lihastakin!
Bella ei turhasta hötkyilystä perusta
