Igor-pieni, hörökorva kakkanaama. Ykskaks tulee olo, että miten mutkattomasti se onkaan solahtanut tähän meidän menoon mukaan, miten joskus on voinut olla sellaista ettei ole Igoria. Tuohonhan se kuuluu, juuri tuohon, kerälle sohvan toiseen päähän.
Huomenna Igor täyttää puoli vuotta. Puoli vuotta! Vaikka sehän on ihan lapsonen vielä, pieni pentu. Kuin salaa se on venynyt noin isoksi, painaa 32,4 kg, ja alkaa jo osatakin jotain. Ainakin istua ja maata ja seisoa ja hiukan seurata. Nostaa noutokapulaa. Tulla luo miljoonaa. Ja todistettavasti uidakin. Sisäsiistiksi se oppi jossain välissä, sillä lailla itsestään ja huomaamatta. Kynsienleikkuussa ei ole koskaan mitään ongelmia ollutkaan, Igor syö namusia kun namusia tarjoillaan, silloin ei ole mitään väliä, mitä varpaissa tapahtuu. Yönsä se nukkuu kohtalaisen rauhallisesti omalla paikallaan, edelleen kevythäkissä mutta nykyisin häkin luukku auki. Kunhan löydän tarpeeksi ison pedin niin kerään häkin kokonaan pois, se on niin ruma etten kestä sitä makuuhuoneessa enää hetkeäkään. Joskus Igorilta pääsee ison koiran vahtihaukku enkä voi uskoa, että minun pienestä lintusesta lähtee sellainen ääni, kumea ja syvä.
Huomenna pyörähdetään Lohjan pentunäyttelyssä. Vähän jännittää, mitä tuomari sanoo Igorin harottavasta hampaasta - siellä se vieläkin on, se yksi onneton alakulmahammas, hiukan väärässä paikassa mutta kuitenkin nyt jo selvästi kääntyneenä oikein. En ole muistanut päivittää hampaan tilannetta lainkaan vaikka joka päivä kyttään tuon pennun suuhun. Alakulmuri siis kasvoi kohti kitalakea, tai ei varsinaisesta kasvanut, vaan alaleuka oli sen verran kapea että ihan oikeassa kasvukulmassa oleva hammas ei vain yltänyt sille paikalle mihin se kuului, vaan kasvoi ylähampaiden sisäpuolella ja painoi kuoppaa kitalakeen. Päädyin antamaan hampaalle pari kolme viikkoa aikaa ennen kuin lähtisin näyttämään sitä purentoihin ja hampaisiin erikoistuneelle klinikalle. Nyt ollaan siellä kolmannen viikon kohdalla ja olen melko varma, että lääkärikeikkaa ei tarvitse tehdä. Alaleuka on kasvanut ja levistynyt, ja hampaan kärki jo pilkottaa oikeasta paikasta. Tulehtumista olen pelännyt, sillä luonnollisesti hammas on kääntyessään rikkonut ientä tieltään, mutta kaikki on mennyt ihan hyvin. Mitenkään nätti Igorin suu ei tällä hetkellä ole, mutta olen toiveikas että sille kehittyy ihan priima purenta ilman oikomishoitoja.
Tässä vielä Igorin tutkielma aiheesta aktivointilelu:
