Oltiin lenkillä Riikkiksen ja Suvin laumojen kanssa. Boriksen kevätmasis väistyi hetkeksi kun afrikkalainen sydämen valittu ilmestyi autostaan!

Kierrettiin puolentoista tunnin metsälenkki välillä hyvinkin raskaassa hangessa rämpien. Koirat kaahailivat edestakaisin ja hauskaa näytti olevan. Boriksen fokus oli vähän turhan paljon Polkan hanurissa ja välillä B joutuikin hihnaan tai käskyn alle taakseni kun meni hermo sen sikailuun. Igor sen sijaan käyttäytyi varsin viisaasti, juoksi paimenporukassa mutta ei ollut erityisen rasittavasti kenenkään kimpussa.

(kuvatodiste tosin kertoo toista: taustalla Bro kertoo Igorille Painavia Asioita)

 

Igor ja Otti, joilla on ikäeroa kuukausi. Otin hyväksi.

 

Lenkin puolivälissä ehdotin, että otettaisiin ryhmäkuva kaikista seitsemästä koirasta. Ensin riviin järjestäytyminen tuntui mahdottomalta urakalta ja itse ehdottajan koirat lipesivät jonosta kerran jos toisenkin, mutta lopulta onnistui! Riikkikselle kiitos mainiosta kuvasta: 

Igor, Boris, Sini, Polkka, Dara, Bro ja Otti

 

Igorille iski väsy: mama ota syliin! En kävele enää! (Kuva Riikkiksen)

 

Hauskaa vaihtelua yksinäiseen lenkkeilyyn nämä kaverilenkit! Ja koiratkin saa eri tavalla väsyneiksi ainakin yhdeksi illaksi.